torstai, 4. huhtikuu 2013

Muwuu :33 Suunnaton ikävä!

Mä kirjotin sulle,

Jos huokailen, en jaksa enää odottaa, milloin näen murun uudestaaan..
Jos katson maahan lasittunein silmin, ajattelen muruani milloin näen sen..
Jos itken, en näe ulospääsyä epämiellyttävästä tilanteesta, kun en näe murua..
Jos satutan itseni, ajattelen olevani turha, kun muru ei ole paikalla..
Jos katson olkani yli, kaipaan murua..
Jos itken murun vuoksi, silloin rakastan murua..
Jokainen tarvitsee jonkun, jota ajatella ja ikävöidä, minä olen onnekkain, sillä minulla on sinut..
Jokainen tarvitsee jonkun, joka välittää ja huolehtii, minö olen onneikkain kun minulla on sinut vieläkin..
Jokainen tarvitsee jonkun, joka pitää kiinni eikä päästä irti, minulla on muru, enkä päästä siitä irti..
Jokainen tarvitsee jonkun, joka toivottaa hyvää yötä, minulla on sinut ja osaat se parhaiten..
Jokainen tarvitsee jonkun, jolle sanoa ”rakastan sua”, minulla on sinut ja voin aina sanoa sen sinulle..
Jokainen tarvitsee jonkun, joka kuuntelee, minulla on sinut..
Jokainen tarvitsee jonkun, jonka ei pelkää jättävän tai pettävän, minulla on sinut, enkä tarvitse enempää..
Jokainen tarvitsee jonkun, joka kertoo sinun olevan tärkein asia hänen elämässään, minulla on sinut, enkä ikinä luovu sinusta, en ikinä hylkää sinua, en ikinä päästä irti sinusta, sinusta pois päin katsominen sattuu jaa kaduttaa, joten en voi olla katsomatta, murjottaminen sinulle sattuu, kanssasi riiteleminen sattuu, jos päästän sinut pois, sydän lakkaa toimimasta ja tulee sun mukaan. 

Ja sä vastasit, 

Liian tärkee,
liian rakas<3
Jos lähtisit pois,
hakisin sut takas<3
Puilla on lehdet,
taivaalla tähdet.
Mulla ei oo mitää,
jos sä lähdet!<3 

 

Ihanempaa en oo ikinä löytäny enkä varmaan tuu läöytämään! Älä päästä irti, en mäkään. Yhdessä me selvitään ihan kaikesta! Älä masennu, en mäkään, vaikka kaikkki ei aina sujuiskaan. Kaikkee ei voi voittaa, vaan joskus pitää hävitä, mut sen takii mulla on sut ja sulla on mut, nii lohdutetaa toisiamme surun hetkillä. Kaikkee ei saa mitä haluu, mut silti sitäki enemmän mä kaipaan sua. Meillä oli hetkemme ja niit tulee kyl viel lisää. Älä luovuta kesken kaiken. Vaikka häviöllä olisitkin, voit voittaa koko finaalin. <33 Rakastan sua liikaa, en pysty olla hetkeekään ajattelematta sua. Me nähää kyl viel, älä pelkää. Kiitos kaikesta meenneestä ja tulevasta jo näin etukäteen! Olet ihana HANIMURUU:33

perjantai, 29. maaliskuu 2013

KATSEET TÄNNE!!

29.03.2013

Ei ole ollut intoa kirjoittaa blogia ja n. 11 kirjoitusta on jäänyt kirjoittamatta. Yrjötauti on sairastettu ja asu valittu. Eli nyt ÄÄNESTÄKÄÄ, ÄÄNESTÄKÄÄ, ÄÄNESTÄKÄÄ JA VIELÄ KERRAN ÄÄNESTÄKÄÄ!!

sunnuntai, 10. maaliskuu 2013

Sunnuntai, 10.3.2013

Meni todella nätisti, käynnit, ravit, laukat, vaikka siellä tungosta olikin. Mentiin ulos, niin pääsee telmuamaan vapaammin, ettei tarvitse koko aikaa väistellä kaikkia muista. Käveltiin visi metriä kentällä ja Elmo pysähtyi ja lakoi tuijottaa kentän keskustassa olevaa oksaa. Ihan ku ei ois ikinä nähny kasaa havunneulasia. Annoin pohjetta. Ei reaktiota. Annoin uudestaa. Ei edelleenkään reaktiota. Potkaisin. Ei reaktiota. Potkaisin ja läppäsin raipalla. Käveli kaksi askelta. Ja taas alkoi sama rumba. Tätä toistettiin sitten neljä kertaa, kunnes oikeasti löin raipalla Elmo persaukselle 4 kertaa ja se jatkoi kävelyä. Elmo vilkuili sinne sun tänne ja oli kuin pommi, mikä voi räjähtää varoittamattakaan, kun se ravaili hissukseen pää pystyssä, kuin vauhkoontunut arabi ori. Vaihdettiin suunta, jos se ei sitten pelkäisi mitään. Portin kohdalla Elmo lähti menemään vasemmalle sellaista sivuaskel koottua laukkaa. Ei taaskaan tiedetä mitä sen ponin päässä liikkuu. Mentii lopuksi ravailemaan takaisin maneesiin, kun pahin ruuhka oli hälventynyt. Ehdittiin mennä kierros ja otettiin ELmolta ratsastusloimi pois. Lähdin ravaamaan ja menin puolikierrosta ja päätin mennä puomin. Käännyin pituushalkaisijalta puomia kohti, joka oli keskellä maneesia. Ravasin sen yli ja asetin vasemmalle ja Elmo oli kääntymässä sinne. Oltiin pitkään ihmetelty, että mikä poniin oli mennyt, kun ei ollut yrittänyt lennätää vähään aikaa ketään, ja siitä se sitten alkoi. Poni lähti täyteen kiitopukkilaukkaan ja multa lähti jalustimet ja sahasin sitä, mutta ei . Elmo ryntäsi taas samaan vanhaan nurkkaa jossa jo kerran olin maannut. Kokonaisen 20 metriä huusin mielessäni, nyt sattuu, nyt sattuu, nyt sattuu, kun meinasin pudota.Elmo pysähty sinne nurkaan ja sai samantien raipasta perseelle, kun olin pikaisesti istahtanut kaulan päältä vaihteeksi satulaan ja laittanut jalustimet jalkaa. Lähdin Elmon kanssa ravaamaan ja se yritti koko ajan lähtä rynnimään, kyllä sai taas poni piiskasta vaihteeksi, kun rupesi ryttyilemään.

perjantai, 8. maaliskuu 2013

Perjantai, 8.3.2013

Tänää oli bussissa aivan kamalaa. Siellä ei saanut henkeä ja oli tuskastuttavan kuuma. Kurkkua ja silmiä kirveli ja päätä särki. Kun noustiin ylös ja oltiin lähössä, istuinkin alas, koska meinasin pyörtyä. Kysyttiin kuskilta alku vaiheessa, että saisiko ilmastoinnin päälle ja pattereita pienemmälle. Kuski vastaa tottakai ovelasti myhäillen ja laittoi patterit täysille ja ilmastoinnista puhaltamaan kuumaa ilmaa. Koko matka oli aivan kamala.

   Oli taas se päivä, että menen antamaan ratsastuksen opettajalleni rahat ja marssin suoraan Siirin selkään. Noh, niinpä tietenkin.. Menin Siirillä, mutta päätin itse tehdä kaiken täsmälleen niinkuin minä haluan, enkä anna ponille yhtää periksi. Siiri on koulutunneilla liian laiska, mutta toissa viikon perjantaina se oli liian reipas (ja minulla oli liian pitkät ohjat, enkä ollut ennen hypännyt Siirillä) ja riistäytyi käsistä.. Ehdimme tehdä koko tunnin aikana 18 virhettä. Noh tänään Siiri oli reipas ja yllättävän ihana. Totteli jokaista apua moitteettomasti ja kulki täsmällisessä peräänannossa, mitä olin siltä vaatinut. Kyllä siitä ponista saa helmen, jos vain jaksaa keskittyä ja pitää sen päätöksen loppuun saakka, mitä oli ensiksi päättänyt, eikä anna ponin tehdä omaa sooloa pahimmassa tilanteessa, kun menetät malttisi.

 

Thank You Very Much Siiri <33

keskiviikko, 6. maaliskuu 2013

Keskiviikko, 6.3.2013

Bussissa oli hirveetä! Sukset, reppu ja monot oli eessä ja kaiken lisäksi bussissa oli taas hirveen kuuma, ja eessä olevat penkit oli laitettu takaviistoo ja oltiin ihan perällä nii ei voinu avata eest takin vetskari, ku ei mahtunu. Sitte joudutttii oottaa 10 minuuttii, ku yks meijän luokkalainen vaihtokii yhtäkkiä paikkaa ja seilaisi siinä ympäri bussia ja mulla oli vielä kiire, etttä tosi kiva. Ja sit mulle aina valitetaa, jos viivyttäisin bussii ees minuutin. Eihän sille valiteta ku sen meijän luokan impäsillipoikien mieles maailman ihanimman ja hyvä perseisimmän tytön paras kaveri, nii ne ei voi valittaa sille ettei se niitten kuolaama likka suutu.

Tallille kun pääsin, oli Elmo innoissaan jo karsinassa pupeltamassa heinää laitettiin se nyt karsinassa, kun yhellä hepalla oli siinä hampilääkäri, niin ei viittiny mennä häiritsemään. Selkään kun pääsin, laitoin koulujalustimet, ja menin puol tuntia koulua ja sitte lyhensin reiällä ja menin puomeja. Lopuksi ilman satulaa (taas) käynnit, ravit, laukat ja pohkeen väistöt. Puomejakin mentiin ilman satulaa, mutta Elmo ei tykänny siitä ja ei liikkunu, joten jouduin riuhtasta sitä raipalla oikeen kunnolla. Oli kyllä oikeen kiva oikee hypätä maa puomi 50cm korkeudelta ilman satulaa. Siinä oli taas ihmettelemistä muilla..

 

- Thanks Elmar